Opetus, ohjaus ja arviointi- moduuli

Teema 1

Tehtävänämme oli tutustua jonkin oppilaitoksen (mielellään opetusharjoittelupaikan) opetussuunnitelmaan ja sen tutkinnon perusteisiin. Oli myös tarkoitus pohtia, mitä tarkoittaa koulutuksessa käsite osaamisperusteisuus.
Itse toimin työkseni liikenneopettajana Porin metsäopistossa, joten se on myös tuleva työharjoittelupaikkani. Tutustuin metsäalan perustutkintoon ja sen tutkinnon perusteisiin. Syvennyin tarkemmin tutkimaan myös puutavaran autokuljetusta, joka on itselleni olennainen asia.
Tässä on linkki vastaukseeni: OOA - tehtävä 1 - metsäalan perustutkinto / puutavaran autokuljetus
(Huom. linkki saattaa tarvita HAMK - moodleen kirjautumisen.)

Tarkoituksena oli myös käydä lukemassa toisten opettajaopiskelijoiden kirjoitelmia ja antaa niistä perusteltuja palautteita. Tämä oli mielenkiintoista nähdä mihin erilaisiin asioihin kiinnitetään huomiota ja oli myös kiva saada palautetta omasta työstään.
Linkin kautta pääsee näkemään tarkemmin ajatuksiani opetussuunnitelmaan liittyen ja mitä mieltä olen osaamisperusteisuudesta, mutta päällimmäisenä itselleni jäi tästä tehtävästä mieleen, että oppilaitokset ovat eräänlaisen muutoksen kynnyksellä. Opetussuunnitelmat muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti, sekä eri käsitteet muuttavat muotoaan, kuten esim. osaamispiste/opintopiste. Tässä muutoksessa ei niinkään ole mitään erikoista, koska muutosta tapahtuu jatkuvasti ja oppilaitosten tulee pysyä mukana kehityksen virrassa, mutta suurin muutos omasta mielestäni on koulujen aseman muuttuminen opetuskeskuksista enemmänkin ohjauskeskuksiksi. Ei tämä tietenkään ole niin mustavalkoita, mutta mielestäni suunta on selvä.

Opin myös tehtävän aikana tulkitsemaan opetussuunnitelman sisältöä tarkemmin. Olen aikaisemmin ennen opettajan opiskeluni alkua tutustunut metsäopiston opetussuunnitelmaan, mutta hyvin pintapuolisesti. Tämä tehtävä sai tajuamaan kuinka eri tutkinnon perusteen on olennaisia sisällyttää opetussuunnitelmaan ja miten osaamistavoitteen muovataan kuvaamaan nimenomaan tutkinnon tavoitteita. Ei niitä siis ole aivan tuulesta temmattu, vaikkakin huomasin niissä pieniä kehittämisen paikkoja varsinkin arvioinnin kriteereissä.

Teema 2

Aiheenamme oli yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistamisosaaminen. Aihe oli itseäni kiehtova siitä syystä, että työskennellessäni liikenneopettajana autokoulussa ja nyt ammattikoulussa tulee vastaan oppilaita joilla on joitain oppimisvaikeuksia tai erityistarpeita. Näiden tunnistaminen itse on välillä hankalaa ja kuitenkin aiheesta pitäisi jotain tietää jos se vaikuttaa opetukseen. Nyt ammattikoulussa erityisopettajasta on ollut itselleni suuri apu työhöni, koska hänen kansaan on ollut helppo keskustella jos itseäni askarruttaa jokin asia. Tietyiltä osin erityisopiskelijan tiedottamisesta opettajalle olisi parantamisenvaraa. Laki kuitenkin kieltää kertomasta asiasta julkisesti jos opiskelija ei siihen anna lupaa, joten asiasta täytyy osata käydä kysymässä. Valintavaiheessa oppilaista on kuitenkin olemassa kaikki paperit ja tieto heidän erityistarpeistaan, mutta tieto siitä eteenpäin opettajille lähtee huonosti liikkeelle.

Meille annettiin teemaan liittyen yksilötehtävä jossa käsiteltiin erityisopetuksen säädöksiä ja yksilöllisen tuen tarpeita. Lisäksi meillä oli myös ryhmätehtävä jonka aiheen sai itse valita seitsemästä eri vaihtoehdosta.

Meidän ryhmä Team Satakunta oli terävänä ja valitsimme aiheista yhden ensimmäisenä. Aiheenamme oli ''mitä on monialainen yhteistyö ja miten ammatillinen opettaja toimii monialaisessa yhteistyössä?''

Itse aloin työstämään ensin yksilötehtävää siinä toivossa, että teeman aihe selkeytyy itselleni siinä määrin, että se helpottaa sitten ryhmätehtävässä ja tämä myös toimi. Yksilötehtävästä päällimmäisenä jäi mieleen HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) ja se, että oppilaalla on jokin oppimivaikeus, niin vastaavasti hän voi olla myös hyvin lahjakas jossain ja lahjakkuuden tunnistaminen saattaa olla hyvinkin paljon hankalampaa.

Oli mielenkiintoista perehtyä myös muutamaan eri oppimisvaikeuteen. Itse valitsin lukihäiriön, hahmotusvaikeuden ja kielellisen erityisvaikeuden siitä syystä, että näitä asioita olen kohdannut omassa opetuksessani, enkä ole aiheista juurikaan aiemmin tietänyt mitään.

Ryhmätehtävämme eteni niin, että minä kävin keskustelemassa Winnovan Metsäopiston erityisopettajan kanssa ja tein keskustelun perusteella Google Driveen kirjoituksen joka koski aihetta miten monialainen asiantuntijaryhmä toimii. Marina haastatteli Raumalla myös Winnovan eritysopettajaa ja teki siitä hienon videon joka oli kestoltaan hieman yli 9minuuttia joka sittemmin leikattiin esitystämme varten 6minuuttiseksi. Kaikki etsivät aiheesta vielä lisätietoa ja päätimme tehdä Prezi esityksen. Prezi esitys - Team Satakunta

Sari ja Kaisa-Kerttu tekivät prezi esityksen ja Mirva palautti tehtävämme kertomalla opettajalle 15minuuttia mitä olimme saaneet aikaan ja mistä aiheemme kertoi. Olimme päättäneet, että minä avustan jos tulee ongelmia. Ongelmaksi osoittautui Marinan tekemän videon esittäminen joka pätki todella paljon kun sitä Prezistä yritettiin katsoa. Marina oli kuitenkin linkittänyt You tube linkin Google driveen jonka kävin pikaisesti avaamassa ja saimme videon loppujen lopuksi kuitenkin esitettyä. Esitys meni mielestäni hyvin ja olemme ryhmän kesken tyytyväisiä lopputulokseen.

Teema 3. 

OPPIMISYMPÄRISTÖOSAAMINEN

Tehtävänä oli ensin tutustua tietosuoja asioihin ja meidän ryhmämme tehtäväksi valitsimme Creative Commons - avoimet materiaalit internetissä. Mieteimme aiheemme valintaa ensin tarkkaan ja itse olin kiinnostunut valokuvien ja videoiden käytöstä opetuksessa, mutta päädyimme CC aiheeseen. Pohjatietoa tietosuoja asioista minulla oli hyvin vähän koska en ole tullut perehtyneeksi asiaan vaikka asia on itseäni jollain tapaa jo koskettanut luodessani oppituntimateriaaleja. 

Creative Commonsin valinta osoittautui erittäin hyväksi ja innostuin itsekkin viemään pari kuvaa kuvapalvelu Flickriin ja loin niille lisenssin. Olen sisäistänyt asiaa jo aika paljon, mutta opittavaa aiheen tiimoilta vielä mielestäni on koska asiaa on aika paljon. Jatkossa tehdessäni vaikka oppituntimateriaaleja aion olla tarkkana mitä saa tehdä ja mitä ei.

Mielenkiitoinen asia oli YouTube videoiden näyttäminen oppitunneilla joka on ns. harmaata aluetta. Jokaisesta videosta ei voi olla varma, että onko sitä luvallista näyttää ja onko videon lataaja edes saanut lupaa ladata videota YouTubeen. YouTubesta löytyy kuitenkin linkki josta voi hakea vain CC aineistoa, mutta niidenkin kanssa kannattaa olla tarkkana. Videon linkin saa jakaa kuitenkin opiskelijoille joten se saattaa olla turvallisempi vaihtoehto.

3b jatkotehtävä oppimisympäristöistä oli itselleni ennestään jo hieman tutumpaa. Omassa opetuksessani olen päässyt hyödyntämään erilaisia oppimisympäristöjä perinteisen luokkahuoneen lisäksi, kuten esim. huoltohalli, ajo-opetuksessa liikenne sekä myös simulaattori. Tämä vaihtuvuus mielestäni tekee opetuksesta mielenkiintoisena niin oppilaalle kuin opettajallekin. 

Tehtävän tiimoilta pääsin perehtymään asiaan syvemmin mitä esimerkiksi tarkoitetaan formaalilla, informaalilla ja non-formaalilla oppimisella ja miten ne liittyvät erillaisiin oppimisympäristöhin. Ihminen oppii asioita ns. kohdusta hautaan ja erillaisista lähteistä kuten rippikoulu tai media, joten jonkin asteisia oppimisympäristöjä nekin ovat. 

Näiden opettajan opintojen aikana meille tulee hyvin tutuksi virtuaaliset oppimisympäristöt jotka saattavat tulla käyttöön myös omaan opetukseeni.

Teema 4

4c)

Miten oppijoiden erilaisten oppimistyylien huomioiminen tulisi huomioida opetuksen suunnittelussa? 

·         Miten asia vaikuttaa erilaisia opetus- ja ohjausmenetelmien valintaan? 

Kaikkihan me olemme erilaisia oppijoita ja meillä kaikilla on omat vahvuutemme ja ns. mukavuusalueemme. Opetuksessa tulisi huomioida mahdollisimman hyvin kaikki eri oppijat soveltaa/mukauttaa oma opetuksensa niin, jotta kaikille saisivat opetuksesta irti jotain. Oppimisessa tietysti suurin määräävä tekijä on oppilaan oma motivaatio ja siihenkin voidaan mielestäni vaikuttaa toteuttamalla opetus niin, että se ei ole vain pelkää luennointia.

Itse olen omassa opetuksessani käyttänyt tietyllä tapaa kaikista eniten neuvoja ja ohjeita antavaa ohjaustyyliä koska mielestäni, liikenneopetus vaatii sitä. Ajo-opetuksessa oppilailla on hyvin erilaiset taustat ja kokemuspohjat, joten opetus/ohjaus perustuu havaintojen tekemiseen, kuinka oppilas suoriutuu annetuista tehtävistä. Määräävää ohjaustyyliä voisi myös soveltaa, mutta ongelmana on mielestäni oppilaan oma ongelmanratkaisun taidon kehittyminen, joka on liikenteessä kaikki kaikessa. Oppilaat jännittävät ensimmäisiä ajotunteja pääasiassa aika paljon, joten mielestäni ymmärtäväinen ja ohjaava ohjaustyyli saa aikaan turvallisen tuntuisen oppimisympäristön. Teoriaopetuksessa pyrin ottamaan huomioon oppilaiden visuaalisuuden, joten powerpoint esityksen lisäksi olen esim. esitellyt kuorma-autoa käytännössä. Olen huomannut myös toimivaksi keinoksi kertoa paljon omista käytännön kokemuksista ja pyrkinyt peilaamaan niitä oppilaiden tulevaan ajo-opetukseen.

Jos mietin itseäni opiskelijana, niin tiedostan olevani hyvin visuaalinen ja tekemällä oppiva, kuten myös tekemäni testit osoittivat. Oppilaitoksessa jossa opetan, niin oppilaat ovat pääasiassa poikia ja ala on hyvin tekninen, joten olen käymieni keskusteluiden perusteella tehnyt sen johtopäätöksen, että n.90% metsäopiston opiskelijoista ovat myös hyvin visuaalisia ja käytännön toteuttajia. Esimerkkinä tästä toimii liikenneopetuksen teoriatuntien tehokkuus verrattuna ajotunteihin: oppilaat teoriatunneilla saattavat ns. oppia opetettavan asian, mutta eivät osaa soveltaa sitä käytäntöön, mutta kun sama asia käydään vaikkapa ensimmäistä kertaa käytännössä läpi, niin se jää oppilaalle mieleen ja eikä unohdu niin nopeasti.

Antamiesi vastausten perusteella oma oppimistapasi koostuu eri oppimistyyleistä seuraavasti: 

Osallistuja  8
Tarkkailija  7
Päättelijä    12
Toteuttaja  15

Oppimistyylien jakauma prosentteina: 

Osallistuja  19 %
Tarkkailija  17 %
Päättelijä    29 %
Toteuttaja  36 %

Vastauksesi jakaantuivat
eri miellejärjestelmien kesken seuraavasti: 

Visuaalinen 60 %
Auditiivinen 0 %
Kinesteettinen 40 %

Näköaistiin pohjautuvat visuaaliset havainnot ovat havaintomaailmassasi selkeästi hallitsevina.

·         Ryhmäytykseen ja pienryhmien toimintaan?

Ajo-opetuksessa varsinainen ajo-opetus annetaan pääasiassa yhdelle oppilaalle kerrallaan siksi koska ajosuoritus häiriintyy helposti jonka jälkeen opetus ei ole enää turvallista. Kun oppilas on kuitenkin kehittyneempi kuljettaja ja siirrytään ammattipätevyyden ajo-opettamiseen, niin astuu kyytiin useampi opiskelija (1-3kpl). Ryhmän kokonaisuus on parhaimmillaan mielestäni silloin kun oppilaina on oppilastyyleiltään mahdollisimman erilaisia oppijoita, jotka tukevat ja ohjaavat toiminnoissaan toinen toisiaan. Esimerkkinä tästä tulee mieleen esim. kuormansidontaharjoitus, jossa opettaja seuraa ja valvoo, että opetuksen sisältö ja suunta ovat oikeat, samanaikaisesti enemmän pragmaatikko opiskelija opastaa toista ehkä hieman enemmän teoreetikkoa opiskelijaa.

Oleellista on kuitenkin, että jos ryhmässä on paljon erilaisia oppijoita, niin kukaan ei jäisi syrjään vaan pääsisi osallistumaan omalta osaltaan mukaan ryhmätehtäviin. Usein ryhmässä on joku/jotkut ketä mielellään ovat äänessä tai osaavat tarttua nopeasti toimeen, tällaisissa tilanteissa opettajalta kysytään taitoa osata opastaa ryhmää niin, että kaikki saisivat äänensä kuuluviin.

·         Oppimistehtäviin ja oppimateriaaliin?

Oppimateriaaleja luodessa pitäisi ottaa huomioon ainakin se, että kaikki diaesitykset eivät olisi aivan täynnä tekstiä. Tekstiä tulisi olla niukasti ja kuvia sekä videoita kannattaa hyödyntää. Vaikka oppilaat olisivat kuinka teoreettisia tahansa, niin silti opetus on pitkästyttävää jos tekstiä on liikaa. Opettajan tulisi tuntea opetettava asia hyvin, jotta hän voisi elävöittää opetettavaa asiaa laajasti monelta eri kantilta (eikä lukea suoraan dioista). Oppimistehtävissä tulisi olla mielestäni paljon käytännön harjoitteita (varsinkin teknisillä aloilla) jotka motivoivat opiskelijaa työskentelemään ja auttavat opintojen etenemisessä paremmin. Itselläni liikenneopetus on pääpainotteisesti käytännön harjoittelua, joten teoreettista puolta voi hieman painottaa koska ei ole vain yhtä tapaa oppia. Vaikka oppilas olisikin hyvin tekemällä oppiva niin silti hän saattaa saada teoreettisista tehtävistä paljon irti, jos ne tukevat käytännön oppia. 

Teema 5 ja loppureflektointi

Teema nro.5 koski arviointia johon tuli ryhmänä ensin paneutua jonka jälkeen kirjoitimme mielestämmä validiteetti - ja reliabiliteetti - caset. Lopuksi ryhmän kesken teimme koosteen arvioinnin käytänteistä. Arviointiin tutustuminen ja varsinkin caset saivat pohtimaan asiaa tosissaan. Kun mietein mielessäni arvioidaanko omassa työssäni oikeita asioita ja käytetäänkö niiden arviointiin oikeita menetelmiä, niin huomasin ajattelevani tarkalleen mitä voisin tehdä toisin esim. oppimisen arvioinnissa. Tämä oli hyödyksi. Seuraavalta sivulta löytyy tarkemmin mietteeni asiasta 2. vaiheen 
tehtävä.
Tiesin arvionnin olevan tärkeää oppilaan osaamisen osoittamiseksi, mutta teeman jälkeen ymmärsin paremmin, että kuinka tärkeää oppilaan opintojen etenemisen kannalta on oppimisen arvionti ja kuinka se voi vaikuttaa myös paljon myös opintojen jälkeen. Opettajan työssä olisi tärkeää osata olla johdonmukainen ja miettiä omien toimintojen vaikutusta oppilaisiin.

OOA - moduuli oli paljon hyviä ajatuksia herättävä. Osa asiasta oli hieman entuudestaan tuttua, mutta niiltäkin osin tieto syveni reilusti. Suurin osa asioista oli kuitenkin uusia ja aiheet koskevat olennaisesti omaa työtäni joten tämä tieto totisesti ei mennyt hukkaan. Moduulissa oli myös hyvää se, että se tuki opetusharjoittelusuunnitelman tekemistä. Aluksi kun selasin suunnitelmanpohjaa läpi niin ajattelin mielessäni, että mitäköhän näihinkin mahtaisin kirjoittaa, mutta ongelma poistui kyllä nopeasti moduulin edetessä.
Suurin ongelma moduulin kanssa oli ehdottomasti tämän blogin sivun luominen. Jostain syystä tämän sivun ulkoasu temppuilee enemmän tai vähemmän jatkuvasti kuten huomaatte, mutta tämä asia ei tule minun yöuniini.
Winnovan koulutuspäälliköllä on hyvä mietelause jota tykkään lainata ja se menee näin: ''Kohti lopullista voittoa.'' Tämä sopii mielestäni tähänkin paikkaan, joten otetaan seuraava haaste vastaan ja siirrytään eteenpäin.